Laskiaisen nimi tulee kristillisen kirkkovuoden isoon juhlaan eli pääsiäiseen ”laskeutumisesta”. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisen ajankohta määrittää muiden kevään juhlien ajat. Laskiaissunnuntain jälkeisenä tiistaina vietetään laskiaistiistaita, josta seuraavana päivänä (tuhkakeskiviikkona) alkaa katolisten 40 arkipäivän kestävä paastoaminen, joka loppuu pääsiäiseen.

Laskiaisen tunnetuimmat ruoat ovat olleet ja ovat edelleen hernekeitto ja laskiaispullat. Ne noudattavat laskiaisruokien ajatusta siitä, että laskiaisruokien tulee olla mahdollisimman rasvaisia. Tämä pohjautuu osittain siihen, että aikoinaan kerättiin vararavintoa paastoa varten ja toisaalta uskomuksiin, joilla toivottiin hyvää ruoan saatavuutta koko seuraavaksi vuodeksi. 

Laskiaispullalla on melko pitkä historia. Se on lähtöisin 1600-luvun Ruotsista, jossa sitä leivottiin mantelitäytteellä. Sieltä pulla rantautui 1800-luvulla Suomen konditorioihin ja varakkaan väen kahvipöytiin. Köyhempi väki nautti tuolloin vielä pullansa ilman täytettä, mutta kyytipoikana oli sentään kuumaa maitoa. Nykyisin laskiaispulla on muotoutunut joko hillo-kermavaahto- tai mantelimassa-kermavaahtotäytteiseksi pullaksi.