Makaroni ja Raketti Spagetti ovat jo pitkään olleet Suomen suosituimpia pastoja. Nämä Avainlippu-tuotteet tehdään Suomessa ja ne valmistetaan vehnäjauhosta, durumvehnäjauhosta ja vedestä.
Makaronilaatikko on suomalaisten kestosuosikki
Makaronilaatikko on yksi suomalaisten rakastetuimmista resepteistä ja pätkäspagetti on etenkin lapsiperheiden arkiruokailun pelastus. Kehitimme suosikkipastoista kauraiset ja runsaskuituiset versiot: Kaura Makaronin ja Kaura Raketti Spagetin. Molemmat tuotteet on valmistettu täysin kotimaisesta viljasta, josta kauran osuus on 30 %. Tuotteilla on Hyvää Suomesta -merkintä. Makaroni ja Kaura Makaroni sopivat hyvin kaikkiin makaroniruokiin kuten laatikoihin, paistoksiin sekä patoihin.
Testaa esimerkiksi Juusto-makaronilaatikkoa tai Tonnikala-makaronisalaattia. Raketti Spagetti ja Kaura Raketti Spagetti maistuvat sellaisenaan kastikkeen kanssa tai paistoksissa, salaateissa ja keitoissa. Valmista vaikkapa Spagettivuoka tai Spagetti-Frittata.
Katso alta mielenkiintoisia faktoja pastasta.
Tätä et tiennyt pastasta!
Annos höyryävää pastaa päätyy monen suomalaisen lautaselle viikoittain. Vaan mistä tämä vehnäjauhon ja veden muodostama lyömätön herkku on alkujaan peräisin? Listasimme viisi yllättävää faktaa pastasta.
1. Pastan yllättävä alkuperä
Monet mieltävät pastan italialaiseksi perinneherkuksi, mutta tiesitkö, että pastalla on herkuteltu Kiinassa jo paljon aikaisemmin? Siellä syötiin pastaa jo peräti 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Italiaan se löysi tiensä paljon myöhemmin: Legenda kertoo, että pasta päätyi Kiinasta Italiaan Marco Polon retkien mukana 1200-luvun lopulla. Myöhemmin historioitsijat ovat kuitenkin osoittaneet, että nykyisen Italian keskiosassa asuneet etruskit valmistivat pastaa jo 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Etruskien kansa valmisti pastansa jauhamalla useita viljoja ja sekoittamalla ne veteen. Suomeen pasta löysi tiensä vasta pari tuhatta vuotta myöhemmin.
2. Pastaa ilman tomaattikastiketta
Eurooppalaiset söivät pastaa tuhansia vuosia sellaisenaan ennen kuin kukaan tajusi lisätä sen joukkoon tomaattikastikkeen. Tämä johtui pääosin siitä, että tomaatit eivät kasvaneet luontaisesti Euroopassa – ne löydettiin Meksikosta vuonna 1519. Nopeasti tämän jälkeen pastasta ja tomaattikastikkeesta tuli lähes erottamaton yhdistelmä.
3. Pastan monet muodot
Kansainvälisen pastayhdistyksen mukaan maailmasta löytyy yli 600 eri tavoin muotoiltua pastalaatua. Myllyn Parhaan valikoimista löydätkin jopa 14 erimuotoista pastaa – puhumattakaan eri mauista ja raaka-aineista.
Pastan muodolla todella on väliä: se nimittäin vaikuttaa siihen, minkälaisen kastikkeen kanssa se on tarkoitettu nautittavaksi. Pitkät litteät pastat sopivat esimerkiksi täydellisesti kermaisten kastikkeiden kanssa, kun taas tuhdimmat tomaattikastikkeet sopivat loistavasti muun muassa fusillien seuraksi.
4. Italia on pastan kulutuksen kärkimaa
Maailmanlaajuisessa mittakaavassa pastaa syödään ylivoimaisesti eniten Italiassa. Kansainvälisen pastayhdistyksen vuoden 2021 tilaston mukaan Italiassa kulutettiin pastaa peräti 23,5 kiloa vuodessa kansalaista kohden. Suomi on kaukana tästä luvusta: vuonna 2016 suomalaiset kuluttivat 3 kg pastaa vuodessa henkilöä kohden.
5. Pasta auttaa maapallon suojelussa
Pasta on yksi ympäristöystävällisimmistä ruokatuotteista. Sillä on erittäin pieni hiilijalanjälki (34.44g CO2e/kg) verrattuna moniin muihin ruokatuotteisiin. Lisäksi viljatuotteet, joista pastakin tehdään, käyttävät tuotannossaan vain 0,51 litraa vettä yhtä tuotettua kaloria kohden.
Pastan lyhyt historia
Ajankohtaista ja puheenaiheita
R