Tämän saaristolaisleivän leivonta ei itse asiassa ole niin vaikeaa kuin voisi ajatella.
Tässä on uutena ideana leipoa tummaa leipää muffinisämpylöiksi.
Ohje on helppo, siinä ei ole paljoa monimutkaisia vaiheita. Helpoimmalla saat leivottua leivän pitkulaiseen vuokaan, esim. silikoniseen tai isoihin muffinivuokiin. Tällöin taikinan voi jättää aika löysäksi ja sen voi vain kaataa paistoastioihin.
Leipä sisältää paljon tummia jauhoja, omenaa ja kaljamaltaita eli kuitua leivästä tulee mukavasti ja vatsa pysyy kylläisenä pitkään!
Ainekset 2-3 kpl pitkulaisessa vuoassa tai 24 sämpylää annosta
Lämmitä neste kiehuvaksi. Lisää siihen maltaat ja omenasose. Mikäli käytät omenamarmeladia, löysytä sitä vedellä. Anna olla hetki, kunnes seos on kädenlämpöistä, liuota silloin joukkoon hiiva. Lisää suola, siirappi, mausteet ja jauhoja.
Alusta taikina hyvin. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa (esim. lämpimässä vesialtaassa) kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina kahteen voideltuun pitkulaiseen leipävuokaan tai silikoni- tai teflonvuokaan. Anna kohota puolisen tuntia vuoissa peitettynä.
Paista 175-asteisen uunin alatasolla n. 40 minuuttia.
Tai tee sämpylämuffineja isoissa muffinivuoissa. Jaa taikina muffinivuokiin, esim. silikonisiin tai foliovuokiin. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 15 minuuttia muffinikolojen koosta riippuen.
Saaristolaisleipä on perheemme kestosuosikkeja. Alussa leivät tahtoivat lässähtää. Olen muokannut ohjetta sen verran, että kohotan ensin taikina-astiassa ja sitten vielä vuoissa. Paistoaika on ainakin omassa uunissani huomattavasti pidempi kuin 40 min. Mutta muuten ohje on on oikein hyvä.
Nyt on kokeiltu sekä olueen, perhekaljaan että piimään, ja hyvää tulee kaikista. Piimällä maku kenties hieman miedompi. Ehdottaisin kuitenkin, että taikinaa kannattaa kohottaa vielä leipävuokaan laittamisen jälkeen. Pelkällä kulhokohottamisella leivät tuntuivät "lässähtävän" hieman ja jäivät harmillisen mataliksi. Kohotettaessa vielä vuuassa uudelleen ongelma poistui.
Itse en pahemmin ehtinyt tutustumaan saaristolaisleipään ennen keliakian toteamista. Jollakin viime vuosituhannen keliakialehden saaristolaisleipäreseptillä on tullut mainiota, täyteläisen vahvaa leipää, joka vastaa hataria mielikuviania kys. leivästä hyvin. Tattarijauhoa ja perunaraastetta, siirappia, pellavansiemeniä... Sitä ja voita niin että on hyvää.
"Sämpylöiden" tekemistä muffinivuokiin pitäisi tosiaan kokeilla.
Olen kokeillut ko.leivästä vuosien varrella erilaisia versioita. Leivän omintahan on maltaan maku. Eräässä reseptissä käytettiin myöskin puolukoita, ihana makuelämys. Täyteläinen leipä on tullut kaikkien resepteillä.