Yrityksen historia alkaa vuodesta 1928, jolloin Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat ajanmukaisen kauramyllyn. Yrityksen nimeksi tuli Tuottajain Mylly Oy. Vuotta myöhemmin rakennustyöt oli saatu päätökseen ja mylly aloitti toimintansa. Ensimmäinen merkkituote oli "Oma Jyvä" -kaurahiutaleet, joita mainostettiin lauseella: "Sitä syömällä saa loppumatonta tarmoa ja kimmoisaa nuoruutta".
1933 alkoi ohran ja rukiin jauhatus.
1936 alkoi vehnän kauppajauhatus. Noilta ajoilta löytyy johtokunnan pöytäkirjoista toteamus, että "Vehnäjauho on siksi hyvää, että se kelpaa helsinkiläisillekin leipureille".
Sotien aikana mylly pystyttiin pitämään käynnissä, lukuun ottamatta niitä seisauksia, jotka aiheutuivat sähkön katkeamisesta pommitusten takia. Pommitusten varalta rakennettiin myllyn kellarikerrokseen sortumankestävä pommisuoja, jonne kaikilla oli mahdollisuus siirtyä, kun se katsottiin tarpeelliseksi.
1949 päättyi 9 vuotta kestänyt viljan säännöstely.
1953 käynnistyi uusi vehnämylly, jossa oli Suomen ensimmäinen pneumaattinen jauhatustuotteiden kuljetusjärjestelmä.
1970-luvun alussa mylly muuttui perheyritykseksi. Samana vuonna aloitettiin myös irtojauhotoimitukset leipomoille ensimmäisenä Suomessa.
1978 ostettiin Marian Konditoria Valiolta - leipomotoiminta alkoi.
1979 aloitettiin pastatuotanto ja vienti Neuvostoliittoon.
1983 lanseerattiin Myllyn Paras -makaroni kotimaan markkinoille. Samalla otettiin käyttöön Myllyn Paras -tuotemerkki.
1988 aloitettiin ensimmäisenä Suomessa laminoitujen taikinalevyjen valmistaminen automaattisella laminaattorilaitteella. Syntyi Myllyn Paras -torttutaikinalevyt, jotka lanseerattiin TV-mainoksella "Mä tuun puolen tunnin kuluttua".
1993 - 94 käynnistettiin uudelleen vienti Venäjälle ja Baltiaan.
1996 otettiin käyttöön uusi pastantuotantolinja, joka kolminkertaisti yhtiön valmistuskapasiteetin.
1997 yhtiön toimintaa uudistettiin ja luovuttiin leipomotoiminnasta. Päätettiin keskittyä myllytoimintaan, pastanvalmistukseen sekä leivonnaispakasteisiin.
1998 Myllyn Paras -tuotemerkistä tuli yhteinen nimi koko konsernille, johon kuuluivat mylly ja pakastetehdas.
2002 Myllyn Paras Oy:n pakastetehdas kaksinkertaisti tuotantopinta-alansa.
2007 otettiin käyttöön kaurankuorenpolttolaitos, jonka energialla korvattiin fossiilisten polttoaineiden käyttö myllyssä. Ylijäävä energia myydään Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon.
2008 myllyn varastotiloja laajennettiin merkittävästi.
2014 uusi mylly Venäjän Domodedovossa otettiin käyttöön Venäjän markkinoita varten.
2015 Myllyn Paras Oy Pakasteet siirtyi käyttämään pakastetehtaansa energianlähteenä biokaasua.
2016 aloitettiin kauratuotteiden vienti Kiinaan.
2017 Myllyn Paras oli yksi virallisista Suomi 100 -yhteistyökumppaneista Parasta arjessa -hankkeellaan.
2018 vuoden alussa Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa sai enemmistöosakkaaksi suomalaisen Sponsor Capital -sijoitusyhtiön. Venäjän ja Kiinan toiminnot eivät kuuluneet tehtyyn sopimukseen.
2022 Myllyn Paras liittyi osaksi Lantmännen-konsernia. Lantmännen on ruotsalaisten maanviljelijöiden omistama maatalousosuuskunta ja Pohjois-Euroopan johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- ja elintarviketoimialalla. Lantmännen työllistää 10 000 henkilöä ja sillä on toimintaa yli 20 maassa.
Ajankohtaista ja puheenaiheita
R
