Maailman huippua, vaan ei haitatonta

Maailmassa on noin miljardi lehmää, sikaa ja lammasta kutakin, ja 25 miljardia kanaa. Niiden yhteismassa on enemmän kuin maailman ihmisten, ja kymmenen kertaa maailman kaikkien luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen massa. Kun broilerin ja lihasian elinkaari on vain pari kuukautta, niitä tuotetaan vuodessa moninkertaisesti tuo määrä. Eläintuotannon määrä maailmassa kasvaa rajusti, sekä väestönkasvun takia, että per-capita -kulutuksen kasvun takia.

Suurin osa maailman viljelyalasta tuottaa nykyisin ruokaa tuotantoeläimille, eikä viljelyalaa maailmaan enää mahdu enempää. Toki osa viljelyalasta ei voisikaan tuottaa muuta kuin eläinruokaa, ja osa ihmisruuaksi tarkoitetustakin viljelysadosta on laadultaan kelvollista vain rehuksi. Ihmisruuan tuotantoon kelpaava peltohehtaari tuottaisi kasviruokaa 10 ihmiselle, mutta naudanlihaksi muunnettuna vain yhdelle.

Maailman ekologista ongelmista tämä on yksi suurimmista. Tämä ei voi jatkua näin. Eläintuotanto on kyllä tärkeä osa kestävää maataloutta, kiertotaloutta ja ruuantuotantoa, mutta ei nykyisessä volyymissa eikä tällä kasvutahdilla. Ollakseen ekologista, tuotantoeläinten määrä pitäisi karkeasti puolittaa, mutta sen sijaan se kasvaa. Siis globaalisti keskimäärin -- paikallisesti, kuten vaikka Suomessa, yhtälö voi olla erilainen. Lihaa kannattaa tuottaa siellä ja sen verran, kuin se on ekologista, mutta ei enempää.

Silti Suomessakin tuotantoeläimiä on jo enemmän kuin ihmisiä; n. miljoona lehmää, miljoona sikaa, 5 miljoonaa munintakanaa ja lisäksi lampaita. Yli 100 miljoonaa broileria tuotetaan Suomessa ruuaksi joka vuosi. Suurin osa meidänkin viljelyalastamme tuottaa eläinrehua (ja hyvin iso osa muuten ohraa olutta varten…). Varsinaista ruokaviljaa tuottaa vain pieni murto-osa, ja kaikkien muiden viljelykasvien osuus yhteensä on vain pari prosenttia.

Suomalainen eläintuotanto on kyllä verrattain kestävää, ihan maailman huippua, mutta ei silti haitatonta. Esimerkiksi vesistöjämme se rasittaa merkittävästi. Lihan ja maidon tuotantoa ja kulutusta ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta ei meidän silti ole tarvis syödä lihaa 100 kg ja maitoa 400 kg vuodessa; puolet vähemmänkin riittäisi.

(julkaistu muokattuna Aamupostin Kolumnissa 9.10.2019)

Kirjoittaja: Miska Kuusela

Olen Myllyn Parhaan toimitusjohtaja. Ruoka kiinnostaa niin kotikeittiössä, tehtaassa, tekniikassa, tieteessä kuin tilastoissa. Elintarvikealan toimarin hommia olen tehnyt viimeiset viitisentoista vuotta, joten kiinnostaa toki myös ammatillisesti. Ruuan kanssa on mielekästä tehdä töitä, koska ruoka koskettaa kaikkia ihmisiä, ja sen tuotanto on keskeisessä roolissa myös maailmanlaajuisissa kysymyksissä. On kunnia saada olla tekemässä hyvää ruokaa suomalaisten arkeen ja juhlaan. Ryhdyin kirjoittelemaan näitä juttuja kolumneiksi paikallislehteen. Mielipiteet ovat omiani, eivät yrityksen, ja faktat olen tarkistanut mahdollisimman huolellisesti. Keskustelen aiheista mielelläni lisää vaikka Twitterissä.