Onnistuuhan se varmaan noinkin, mutta minä aloitan homman ruispuuron keitolla, koska ruispuuron keittämiseen käytettävä aika ratkaisee kuinka pitkään jouttuu puuroa päivystämään. Elikkä ensin vesi kiehuvaksi ja siihen sekoitan "mutu tuntumalla" ruisjouhoja reippaanlaisesti. Saa tulla paksuhkoa. Kun puuro on saatu mukavalle alulle, niin levy suht' pienelle. Pyöräytellään vispilällä välillä, ettei jämahdä pohjaan.
Kuoritaan perunat ja keitetään pehmeiksi niukahkossa vedessä. Keitinvesi otetaan talteen. Tehdään perunoista muusi, helpoiten tasalaatuisen saa yleiskoneella. Sekoitan muusin vispilällä ja tai kauhalla ruispuuron joukkoon. Koska teen puuron sakeaksi, niin siitä saan juuri niin notkean kuin haluan käyttämällä perunoiden keitinvettä notkeuden säätöön. Lisään suolan. Tässä vaiheessa perunapuuron keitin ajasta on jo kulunut yli puolet. Nyt vaan sitten kärsimättömästi odotellaan milloin tuota maailman yksinkertaisinta herkkua pääsee nauttimaan. Kun puuron ensimmäisistä kuplista on kulunut tunti, saa aloittaa. Puuro nautitaan hartaasti voisilmän kera (menee useampikin silmä). Juomaksi käy maito. Puuroa ei pidä heittää missään nimessä pois, eikä sitä tarviste tuunaillakaan,vaan se on vielä seuraavanakin päivänä yhtä hyvää, kun sen notkistaa edellisenä päivänä talteen otetulla keitinvedellä kattilassa lämmittämällä.
Nimimerkki "Kotikokki Hannu"